Millainen on belgianpaimenkoira?

Rodun kuvaus ja historiaa  Muunnokset    Belgianpaimenkoira Suomessa    Luonne
Perinnölliset sairaudet    FCI:n rotumääritelmä    Rekisteröinnit Suomessa
  

Belgianpaimenkoiran luonne
Belgianpaimenkoira on ennenkaikkea paimen- ja palveluskoira. Se on älykäs, oppivainen, aktiivinen ja energinen. Jos varhaiskasvatus on onnistunut, ei koulutus tuota ongelmia. Suurehkona ja energisenä palveluskoirarotuna belgianpaimenkoira kuitenkin ehdottomasti vaatii vähintään peruskoulutuksen. Täysin kouluttamaton belgianpaimenkoira on hankala pidettävä ja siitä saattaa myös muodostua ongelmakoira. Vilkkaana ja herkkänä koirana se usein kasvuaikanaan reagoi herkästi outoihin ääniin ja ilmiöihin, mikä saattaa näkyä varovaisuutena tai epäluuloisuutena - tämä tulee ottaa kasvatuksessa huomioon. Uudet asiat tulee esittää rauhallisesti ja perusteellisesti belgianpaimenkoiralle. Sen tulee ehdottomasti saada pentuaikanaan tavata ihmisiä, kulkea mukana erilaisissa paikoissa ja kokea paljon uutta. Omistajan tulee antaa belgianpaimenkoiralle aikaa ja olla yhdessä sen kanssa, jotta siitä kehittyy harmoninen, tasapainoinen ja varma koira.
 
Belgianpaimenkoiran kehittymisaika on pitkä, vasta n. pari- kolmevuotiasta koiraa voidaan pitää täysikasvuisena. Tyypillisesti narttu kehittyy hieman urosta nopeammin. Kasvatuksen ja laumasuhteiden, eli koiran ja muiden perheenjäsenten suhteiden, kehityksen kannalta juuri nuoruusvuodet, erityisesti ensimmäinen elinvuosi, ovat tärkeitä.
 
Belgianpaimenkoiran varhaiskasvatus tulee aloittaa jo pentuiässä. Kehittymisaikanaan koira käy läpi erilaiset kehitysvaiheet. Kun nämä tuntee ja ottaa kasvatuksessa ja koulutuksessa huomioon, on koiraa helpompi käsitellä ja muovata sen käyttäytymistä haluttuun toivottuun suuntaan. Näitä asioita käsittelevää kirjallisuutta on runsaasti ja siihen kannattaa tutustua.
 

Belgianpaimenkoiraa ei tule, kuten ei mitään koiraa, kasvattaa väkivaltaisesti vaan ystävällisesti ja kärsivällisesti. Kasvatuksessa ja koulutuksessa ennenkaikkea määrätietoisuus ja johdonmukaisuus ovat tärkeitä. Varsinkin uros saattaa saattaa toisinaan olla suorastaan jukuripäinen ja tarvita kovaakin kuria. On kuitenkin aina muistettava että koiraa ei koskaan saa käsitellä raivon vallassa: aina tulee pysyä rauhallisena ja päättäväisenä. Narttu on luonteeltaan yleisesti ehkä sopeutuvaisempi ja herkempi kuin uros ja sen vuoksi helpompi hallita. Lapsi ei pysty käsittelemään kookasta ja tempperamenttista urosta. 

Toisaalta uros saattaa kestää esim. koulutuksen virheitä paremmin kuin narttu. Sen luonne on suoraviivaisempi, eikä se ole niin herkkä ja altis haavoittumaan ohjaajansa virheistä.

Belgianpaimenkoira tarvitsee niin kasvuaikanaan kuin täysikasvuisenakin runsaasti tehokasta, vapaata liikuntaa. Se ei viihdy täysin toimettomana ns. sohvakoirana. Belgianpaimenkoira onkin palveluskoirana ehdottomasti onnellisin silloin kun sillä on jokin tehtävä, olkooon se sitten palveluskoiralaji, agility, vetoharrastus, pelastuskoiratoiminta tai mitä tahansa missä se saa toteuttaa itseään ja kuluttaa energiaansa ja käyttää älyään (aktivointi). Monipuolisena rotuna eri harrastusmahdollisuuksia belgianpaimenkoiran kanssa on runsaasti. Belgianpaimenkoiran kiintymys omaan perheeseen on suuri ja tämä on otettava huomioon koulutuksessa - omistajan pitää itse kouluttaa belgialaisensa.

Belgianpaimenkoira pyrkii tehokkaasti puolustamaan niin omaa kuin isäntäväkensä reviiriä, joten kotipiiriään se vartioi erinomaisesti ja vieraista ilmoitetaan yleensä haukulla. Tätä ominaisuutta olisi isäntäväen ohjattava oikeaan suuntaan, mielummin hiukan hilliten eikä ainakaan yllyttäen.  Ympärivuorokautiseksi tarhakoiraksi tai juoksunaruun belgianpaimenkoira ei sovi. Sen tulee saada elää arvostettuna, hyväksyttynä ja rakastettuna perheenjäsenenä.

Tulisieluisesta belgianpaimenkoirasta ei ole jokamiehenkoiraksi, mutta niille koiraharrastajille, joilla riittää aikaa, ystävyyttä ja mielenkiintoa kumppaniaan kohtaan se on mitä parhain, luotettavien ja uskollisin palvelus- ja oikein koulutettuna ja pidettynä myös seurakoira. Kauniista ulkomuodostaan huolimatta sitä ei missään tapauksessa voi kuitenkaan pitää pelkkänä ns. koriste- ja sohvakoirana.

Luonteen osalla ongelmina esiintyy belgianpaimenkoirilla jonkin verran arkuutta ja/tai heikkohermoisuutta. Belgianpaimenkoiraa hankkiessa kannattaakin ehdottomasti ottaa pentu vanhemmista, joilta löytyy joko koetulokset palveluskoirakokeista tai hyväksytyt luonnetestitulokset. Nämä ovat myös belgianpaimenkoirayhdistyksen jalostusvaatimuksina luonteen osalla.

Belgianpaimenkoirien luonne SKL:n luonnetestitulosten valossa 1976-96

Osoitteesta www.dogsports-online.com/ löytyvät Jorma Lankisen tekemät sivut, joilla kerrotaan SKL:n luonnetestistä. Sivuille on myös koottu yhteenvetoja eri rotujen saavuttamista tuloksista eri osa-alueilla.

Vertailu eri rotujen lt:ssä saamista negatiivisista arvosanoista. Eli mitä pienempi luku taulukossa on, sitä parempi (vähän negatiivisia arvosanoja).

Vertailu eri rotujen lt:ssä saamista positiivisista arvosanoista. Eli mitä suurempi luku taulukossa on, sitä parempi (paljon positiivisia arvosanoja).

Toisin kuin usein luullaan, aivan ääripäitä lukuunottamatta luonnetestin pelkästä loppupistemäärästä ei voida tehdä minkäänlaista johtopäätöstä koiran luonteesta! Tämä käy hyvin ilmi tästä esimerkistä. VAIN näkemällä koko koiran luonnetestipöytäkirja ja eri osioiden pisteet ja/tai näkemällä itse koira testissä voidaan jotain johtopäätöksiä luonteesta tehdä.

Sivuille on myös koottu luonneprofiilit kaikista vähintään 100 testikertaa omaavista roduista. Luonneprofiileihin pääset tutustumaan tästä. Kannattaa vertailla eri rotujen profiileja keskenään!