Jalostussuositukset

Yhdistyksen jalostussuositukset määritellään jalostuksen tavoiteohjelmassa.

Suositukset ja vaatimukset jakautuvat neljään osaan:

  1. Jalostusvaatimukset - PEVISA
  2. Yhdistyksen suositukset pentueen vanhemmille
  3. Yhdistyksen muut jalostussuositukset
  4. Suositus yksittäisen koiran maksimijälkeläismäärälle 

Jalostusvaatimukset eli PEVISA on ehtona pentueen rekisteröinnille. Pentueen vanhempien tulee täyttää kaikki PEVISAn asettamat ehdot, jotta se voidaan rekisteröidä Kennelliiton rekisteriin. Lisätietoja PEVISA-ohjelmasta saat täältä.

Yhdistyksen suositukset pentueen vanhemmille ovat suosituksia, joita kasvattajien toivotaan noudattavan yhdistelmiä suunnitellessaan. Suositukset koskevat sekä terveyttä, ulkonäköä, että luonnetta. Pentulistalla nämä suositukset täyttävä pentue saa merkinnän "Yhdistelmä täyttää jalostussuositukset", mikäli kaikki suositukset täyttyvät. Mikäli pentue ei täytä kaikkia suosituksia, tulee sen yhteyteen merkintä "Yhdistelmä ei täytä jalostussuosituksia". ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Jalostussuositusten täyttyminen tarkistetaan Jalostustietojärjestelmästä (KoiraNet).

Suositusten sisällöt (lähde: JTO 2022-2026):

2. Yhdistyksen suositukset pentueen vanhemmille

Yleistä

  • Nartun tulee olla 2–8-vuotias ja uroksen vähintään 2-vuotias astutushetkellä.
  • Kummallakaan vanhemmalla ei saa olla hyvinvointia haittaavaa purentavikaa. Mikäli toisella vanhemmalla on rotumääritelmästä poikkeava purenta ja hampaisto, tulee parituskumppanilla olla rotumääritelmän mukainen purenta ja hampaisto.  

Terveys (PEVISA-vaatimusten lisäksi):

  • Jalostukseen käytettävien koirien tulee v. 2016 alusta lähtien olla virallisesti selkäkuvattuja spondyloosin (SP) ja välimuotoisen lanne-ristinikaman (LTV) osalta.
  • Epilepsia, allergiat, autoimmuunisairaudet, toistuvat suolistotulehdukset ja koukkuhäntä: 
    vain terveitä koiria käytetään jalostukseen.
  • Ataxian suhteen kahta kantajaa ei saa yhdistää keskenään eikä kantajaa tulisi yhdistää testaamattomaan.  

Luonne:  

Jokin seuraavista: 

  1. Suomen Kennelliiton luonnetesti, jossa 
    • hermorakenne on positiivinen
    • luoksepäästävyys on positiivinen
    • toimintakyky on positiivinen
    • taistelutahto on positiivinen
    • terävyys on positiivinen
    • laukauspelottomuus on positiivinen
    • loppupistemäärä on vähintään +75 pistettä 
  2. Palveluskoirakokeen avoimessa luokassa saavutettu koulutustunnus
  3. Hyväksytty vartiokoirakoe
  4. PAIM2 (paimennus)
  5. Jokin pelastuskoirakoevaatimuksista:
    • Pelastuskoiraliiton alaiset kokeet 
      • Suomen Pelastuskoiraliitto ry:n sääntöjen mukaan voimassaoleva jälki loppukoe (päivä- ja pimeäosuudet) kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettuna 
      • tai haku loppukoe (päivä- ja pimeäosuudet) kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettuna 
      • tai raunioloppukoe hyväksytysti suoritettuna
    • Palveluskoiraliiton alaiset kokeet: 
      • Kansainvälisin säännöin (IPOR) Suomen Palveluskoiraliiton sääntöjen mukaan voimassa oleva PEJÄ B tai PEHA B tai PERA B hyväksytysti suoritettuna 
      • tai Kansallisin säännöin (PEKO) Suomen Palveluskoiraliiton sääntöjen mukaan voimassa oleva PERA B tai PEHA B tai PEJÄ B hyväksytysti suoritettuna

Ulkomuoto:  

  • Vähintään yksi ”hyvä” näyttelystä vähintään 15 kk ikäisenä. 

3. Yhdistyksen muut jalostussuositukset  (ei vaikuta pentulistan merkintään)

Kyynärät: 

Yhdistyksen suositus on, että jalostukseen käytettävän koiran ja/tai yhdistelmän kyynärnivelten arvosanojen summa on korkeintaan kaksi (2), kuitenkin niin, ettei yksikään yksittäinen nivel ole arvosanaltaan huonompi kuin yksi (1).  

Olkanivelet: 

Yhdistyksen suositus on, että jalostukseen käytettävät koirat ovat olkanivelkuvattuja ja terveitä.  

Silmät: 

Yhdistyksen suositus on, että koirat, joilla on kuivasilmäisyyttä, ei käytettäisi jalostukseen. 

Muiden silmäsairauksien osalta yhdistyksen suositus on, että yhdistelmässä molemmilla vanhemmilla ei saa olla samankaltaista sairautta. 

PHTVL/PHPV- ja PPM-sairauden osalta suositellaan, ettei vaikea-asteisia yksilöitä käytettäisi jalostukseen. 

Yhdistyksen suositus on, että Pohjoismaihin rekisteröityjen vanhempien tulee olla tutkittu terveiksi perinnöllisen harmaakaihin, PRA:n, RD:n ja pannus keratitiksen  / plasmooman osalta.  

Epilepsia: 

Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen eikä epilepsiaa tuottanutta yhdistelmää saa toistaa. 

Koska epileptikon sisarus ei kokemusten mukaan periytä sairautta keskimääräistä todennäköisemmin, ei sairaan koiran sisarusten jalostuskäyttöä ole tarpeen yksiselitteisesti rajoittaa. Yhdistyksen suositus kuitenkin on, että epilepsiaa sairastavan koiran sisarusten jalostuskäytön kohdalla odotettaisiin niin pitkään kuin mahdollista, koska sairaus voi puhjeta melko myöhäänkin. Tällöin tulee parituskumppanin valinnassa olla erityisen huolellinen.  

Kivesvika: 

Yhdistyksen suositus on, ettei yhdistelmää, johon syntyy kivesvikaisia uroksia, toisteta.  

Selkä: 

Suositus on, että vähintään kaikki jalostukseen käytettävät koirat tutkittaisiin välimuotoisen lanneristinikaman sekä spondyloosin osalta.  

Suolisto-ongelmat: 

Toistuvista suolisto-ongelmista kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Sisarusten mahdollisen jalostuskäytön suhteen tulee olla parituskumppanin valinnassa erityisen huolellinen ja pyrkiä välttämään sellaisen yksilön käyttöä, jonka lähisuvussa esiintyy suolisto-ongelmia.  

Autoimmuunisairaudet ja allergiat:

Autoimmuunisairautta sairastavaa tai allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Sisarusten mahdollisen jalostuskäytön suhteen tulee olla parituskumppanin valinnassa erityisen huolellinen ja pyrkiä välttämään sellaisen yksilön käyttöä, jonka lähisuvussa esiintyy samoja ongelmia.  

Hampaisto ja purenta: 

Jalostukseen käytettävällä koiralla ei saa olla koiran hyvinvointia haittaavaa purentavirhettä. Mikäli jalostukseen käytetään koiraa, jolla on hammaspuutos tai lievä purentavirhe, tulisi parituskumppanilla olla rotumääritelmän mukainen hampaisto ja purenta. Myös lähisukulaisten mahdolliset purentaongelmat tulee huomioida parituskumppanin valinnassa.  

4. Suositus yksittäisen koiran maksimijälkeläismäärälle

Monimuotoisuutta turvaava suositus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa enintään 5 % ja suurilukuisissa enintään 2‒3 % laskettuna rodun neljän vuoden rekisteröintimääristä.  

Yhdistyksen suositus enimmäisjälkeläismääräksi on 3 % neljän vuoden rekisteröinneistä. 

Groenendael

Groenendaeleita rekisteröitiin v. 2014-2017 yhteensä 499 kappaletta, minkä perusteella laskettu suositus yksittäisen koiran maksimijälkeläismääräksi on 15. 

Laekenois

Suositusta maksimijälkeläismäärälle ei tällä hetkellä nähdäjärkeväksi, päämääränä on koiramäärän lisääminen siten, että terveitä ja elinvoimaisia yksilöitä käytetään jalostukseen.

Malinois

Malinois'ta rekisteröitiin v. 2017‒2020 yhteensä 668 kappaletta, minkä perusteella laskettu suositus yksittäisen koiran maksimijälkeläismääräksi 5 %:n mukaan laskettuna on 33 (3%:lla 20). 

Käyttölinjaisen malinois'n 5 %:n mukaan laskettu suositeltava enimmäisjälkeläismäärä on 35 (3%:lla 21) ja näyttelylinjaisen malinois'n 3 (3%:lla 2).

Tervueren

Tervuereneita rekisteröitiin v. 2014‒2017 yhteensä 568 kappaletta, minkä perusteella laskettu suositus yksittäisen koiran maksimijälkeläismääräksi on 17.